Uudet kujeet

Pasta-Even kokkailut siirtyivät maaseudulle. Jatkossa höpinöitä mutta myös reseptejäkin voi käydä lukemassa maajussijamorsian.blogspot.com

Voi tietenkin olla että reseptejä tännekin vielä joskus kasaantuu, tällä hetkellä aika tai into ei kuitenkaan riitä usempaan blogiin.

Mukavaa kevättä kaikille lukijoille :)

Varsinainen Talousihme on nyt Pasta-Eve kokkaa

Uudet tuulet puhaltaa Talousihmeen blogissa. Talousihmeen ura jäi kolmen Ameriikan vuoden jälkeen taa ja vastaisuudessa kokkaillaankin Savon suunnilla.

Talousihmeestä tuli Pasta-Eve kun opinnot paikallisen ammattiopiston aikuispuolen kokkilinjalla alkoivat. Nyt lähdetään liikkeelle siis aivan alusta ja tutuksi opintojen varrella tulevat varmasti niin kastikkeiden keitto kuin pullien pyöritys. Jossain vaiheessa opintoja painotus siirtyy luultammin ala carte, juhla- ja ruokapalveluihin sekä konditoriaan mutta vielä tässä ollaan kokkeja, ilman mitään suurtalous tai ravintola etuliitettä.

Pasta-Eve kokkaa blogissa seuraillaan niin koti- että koulukokkailuja. Pastareseptejä täällä ei kuitenkaan tulla näkemään tavallista enempää vaikka nimi siihen viittaakin.

Tervetuloa seuraamaan matkaa makujen maailmaan, enjoy!

Katkarapu-munakasrulla

Ehkä noin kuukausi takaperin innostuin tekemään munakasrullaa, sillä jääkaapin hyllyt suorastaa notkuivat kananmunien määrästä. Ohjeen löysin Yhteishyvän nettisivuilta, jota hieman muokkasin. Meillä rullaa syötiin salaatin kera päivälliseksi mutta tämä ohje on aivan loistava esimerkiksi kesän juhliin. Kysessä siis kylmä munakas jonka nimeen voisi lisätä myös lohen, sillä täyte sisältää mukavasti myös kylmäsavulohta. Maku oli mitä mainioin, suosittelen lämpimästi.

Katkarapu-munakasrulla

4 munaa

3 dl maitoa

3/4 dl vehnäjauhoja (myös sämpyläjauho toimii)

suolaa+pippuria

180 g pakastekatkarapuja (kypsiä eli niitä punaisia)

2 liivatelehteä

150 g kylmäsavulohta

1/2 punasipuli (jos olet sipulin ystävä voit laittaa kokonaisen)

1 prk (150g) ranskankermaa

tilliä maun mukaan

2 rkl sitruunamehua

2 rkl vettä

suolaa+mustapippuria

1. Sekoita munakastaikinan aineet (neljä ensimmäistä ainesta) keskenään, kippaa leivinpaperin päälle uunipellille. Paista +200 C, n. 20 min kunnes seos hyytynyt ja väri kaunis kullanruskea. Kumoa paiston jälkeen leivinpaperille ja anna jäähtyä.

2. Sulata ja valuta katkaravut (pussissa ohjeet)

3. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä (pussin kyljessä ohje)

4. Hienonna lohiviipaleet sekä kuori ja hienonna punasipuli.

5. Sekoita kulhossa katkat, lohi, sipuli, ranskankerma ja tilli. Mausta suolalla ja pippurilla.

6. Kiehauta sitruunamehu+vesi. Purista liivatteista vesi ja liuota ne kuumaan nesteeseen. Kaada neste ohuena nauhana katka+lohi jne. seokseen.

7. Levitä seos munakaslevylle ja kääri rullaksi. Kiedo folioon ja anna jähmettyä pari tuntia jääkaapissa ennen tarjoamista.

Vesimelonikori

Eilen vietettiin Ameriikan itsenäisyyspäivää. 235 vuotta tuli mittariin, joten Suomihan on tähän verrattuna vielä ihan teini-iässä. Ruokapöydästä löytyi perinteisten pihvi- ja sieniburgereiden sekä grillatun maissin lisäksi myös vesimelonikori, jonka ohjeen ajattelin nyt tähän rustata. Jättimäinen, useiden kilojen kokoinen meloni maksoi muuten 3.90 taalaa eli vähän alle 3 euroa. Ei turhan kallista.

Vesimelonikori

Vesimeloni

Pariisinperunarauta

Käteen sopiva veitsi

1. Asettele vesimeloni pöydälle keltainen kohta pöytää vasten. Näin varmistat ettei meloni pyöri karkuun.

2. Piirrä tussilla viiva melonin ympäri vaakasuunnassa pari senttiä keskikohdan yläpuolelta (tämän kohdan voit ohittaa jos tunnet että homma onnistuu ilman suuntaviivoja).

3. Piirrä tussilla kahvan muoto meloniin pystysuunnassa vaakasuunnassa olevasta viivasta alkaen aina toiselle puolelle samaan viivaan. Voit tehdä perinteisen mallin eli vain suoran kahvan tai kuvioidun kahvan omaa mielikuvitusta käyttäen.

4. Leikkaa melonin kummaltakin puolelta suorakulmaiset palat pois niin että seuraat ensin vaakasuunnassa viivaa kahvaan asti ja sitten pystysuunnassa kahvan viivaa pitkin. Huomaa siis että kahvan verran melonia jää paikalleen.

5. Kaiverra kaikki meloni pariisinperunaraudalla palloiksi. Jäljelle ei tarvitse jäädä kuin kuori. Voit siistiä loput melonit pois lusikalla, veitsellä tai ihan millä työkalulla tunnet sen parhaiten onnistuvan.

6. Muotoile halutessasi korin reunoja esim. sahalaitakuvioin. Käytä mielikuvitusta!

7. Täytä valmis kori melonipalloilla. Voit myös täyttää koriin esim. hedelmäsalaattia.

Melonipallot voi nauttia sellaisenaan tai niitä voi heittää esimerkiksi boolin tai viinin sekaan. Voit myös jäädyttää ne pakastimessa ja käyttää hedelmäisinä jääpaloina juomissa.

Carlo's bakery

Hyppäsin eräs perjantai hetken mielijohteesta ystäväni kanssa PATH-junaan, joka siis kulkee Hudson joen ali New Yorkin ja New Jerseyn osavaltioiden väliä. Ajelimme Hobokeniin (NJ) n. 5 min matka ja päätimme katsastaa löytyisikö TV:stä kovin tuttu Buddy Valastron leipomo lähettyviltä. Leipomo olikin aivan kulman takana, joten pullavalikoimaan oli ehdottomasti tutustuttava.

Carlos's bake shop

En ole varma onko Cake boss niinkään tunnettu tosi-tv hahmo Suomessa mutta täällä Ameriikassa hänen suosionsa on jotain käsittämätöntä. Kirjoittelinkin jo kerran aikaisemmin Kakkukunkusta täällä. Kyseessä siis italialaisen sukuhistorian omaava heppu, joka pyörittää leipomoa koko suvun voimin. Leipomossa on tarjolla niin perinteisiä italialaisia kuin amerikkalaisiakin tuotteita ja paikka on tunnettu isoista ja näyttävistä täytekakuista.

Leipomotalo oli yllättävän pieni ottaen huomioon että katutasossa toimii myymälä ja tuotteet leivotaan ja paistetaan kahdessa ylemmässä kerroksessa. Näytillä oli upeita kakkuja, joista osa oli näytöstyyliin ripustettu katonrajaan pölyttymään. Vitriinit kuitenkin notkuivat vaikka millaisia herkkuja vaikka olikin perjantai ilta ja jo melkein sulkemisaika.

Täytekakkuja Amerikkalaiseen tapaan fondantilla kuorrutettuna

Päädyimme ostamaan pari cannolia (suklaa sekä tavallinen) sekä lobster tails (vapaasti suomennettuna hummerin pyrstö). Pyrstöllä ei siis ole mitään tekemistä hummereiden kanssa muuta kuin ulkonäöllisti leivonnainen muistuttaa hieman hummerin takapäätä. Odotukset leivonnaisten suhteen oli korkealla, sillä edellisellä viikolla oli tullut nautittua samoja tuotteita aidosta italialaisesta leipomosta Bronxin Arthur Avenuella, jota Bronxin pikku Italiaksikin kutsutaan. Cannoli oli melkoisen kuiva ja ei säväyttänyt. Lobster tail puolestaan suli suussa, voisin tehdä sen vuoksi uudestaankin rengasmatkan New Jerseyyn. Palvelu oli ok. Meitä palvellut myyjä oli oikein ystävällinen mutta muilla kymmenellä työntekijällä olisi ollut parantamista asiakaspalvelun kanssa. Positiivisena asiana sanottakoon myös että leipomoon ei tarvinnut jonottaa ollenkaan. TV-sarjan myötä paikan suosio on räjähtänyt niin käsiin että välillä jonot pullapuotiin ovat korttelien ja taas toisten korttelien mittaiset.

Chocolate cannoli, cannoli and lobster tails

Jos siis olet uskollinen Cake Boss fani, on paikka vierailemisen arvoinen jos New Yorkiin eksyt. Kulkuyhteydet on hyvät, paikka sijaitsee kävelymatkan päässä juna-asemalta. Toisaalta jos kaipaat pelkästään italialaisia tai amerikkalaisia leivonnaisia, löytyy kaupungista varmasti monia paljon parempiakin paikkoja.

Leivonnaiset voi nautiskella läheisessä puistossa,

mistä on upeat näkymät Manhattanille.

Ruokaa kuvina

Yhdet juhlat taas juhlittu, tässä muutama kuva. Talousihmeen käsialaa karjalanpiirakat, munavoi, mansikka-raparperikakku sekä kinuskikakku. Kinuskikakun kinuski plörähti täysin mutta maku oli hyvä ja leikkaamiseen ei tarvittu moottorisahaa. Kakku siis kotitekoisen näköinen mutta muuten ok. Muut ruoat valmisti tällä kertaa ammattikokki. Teemana oli jotakuinkin Indian meets Finnish.

Kinuskikakku kinuskilla

Mansikka-raparperikakku

Karjalanpiirakat ja munavoi

Spicy chickpea stuff

Kahta lohta, kurkkua ja sen sellasta sekä kannen alla raitaa

Frying cheese

Kaupasta löytyi aivan ihana uusi herkku, frying cheese. Todella suosittu tietääkseni meksikon puolella ja sieltä rantautunut jenkkeihin. Kyseinen juustohan on suomalaisille oikeasti melko tuttu sillä se on oikeastaan kuin leipäjuustoa. Ennen olen vain luullut että leipäjuusto on täällä bread cheese (yhdessä kaupassa löytyi sillä nimellä) tai squeky cheese koska syödessä siitä kuuluu eräänlainen vinkuna. Suomessa ei ole kuitenkaan koskaan tullut mieleen että paistaisin leipäjuustoa pannulla mutta nyt kehotankin kaikkia kokeilemaan tätä.

Juusto siis paloiksi, pannulle siksi aikaa että pehmenee hieman ja sitten vain ääntä kohden mausteiden tai hillon kera. Voi luoja että on hyvää! Itse maustan juuston jonkunlaisella ranskalaisella yrttiseoksella. Lakkahillo toimisi myös loistavasti.

Suosittelen todella lämpimästi!

(kuva täältä)